Kuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä *109-115

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä 

Kuvat 109-115

Tänään kiitän...



...kesän ensimmäisistä.

...pääsiäisen kaiken ylittävästä ilosta

...siltojen rakentajista 





...sinisistä hetkistä

 

...ensimmäisistä lämpimistä päivistä

...samaan tahtiin kulkijoista

 

...kaiken kestävistä lupauksista

(19.-25.4.2014)

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

Kuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä *84-93

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä 

Kuvat 84-93

Tänään kiitän siitä, että oppiakseen paljon, 
ei tarvitse istua koulun penkkiin. 
Riittää kun vetää kumpparit jalkaan ja menee ulos.

Kiitän siitä, että maa kasvaa monenlaista hyvää. 
 


Kiitän siitä, että sekin jonka voimien loppuessa hylkäsin, 
voi yllättää kasvullaan, kun on sen aika.
 

Kiitän siitä, että
se joka uskollisesti vuodesta toiseen 
palvelee omalla paikallaan, 
tuo ympärilleen iloa, jota tuttuus ei vähennä.

 
 Kiitän siitä, etteivät ulkoiset puitteet 
määritä elämän laatua.
Koti voi olla vinossa ja vaatimaton, ja silti koti.

Kiitän siitä, että on ovia 
jotka pysyvät suljettuina.

Kiitän siitä, että se 
joka meidän silmissämme näyttää kuolleelta, 
saattaakin kantaa sisällään elämää.

Kiitän siitä, että vanha ja väsynytkin 
on useimmiten todella kaunis.

Kiitän siitä, että on olemassa sellaisiakin tehtäviä, 
joiden tekijä ei voi kuin olla paikallaan. 
Ja sellaiset tehtävät ovat ihan hyviä.

Kiitän siitä, että kovankin taivuttelun 
ja toisenlaiseksi muuttumisen voi kestää. 
Ilman sitä ei ehkä voisi toimia juuri sillä paikalla, johon on tarkoitettu.
 

 

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

Kuvaprojekti KIITOS tästä päivästä *69-72

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä 

Kuvat 69-72

Tänään kiitän

 tyhjästä(!) tiskialtaasta

Kiitän siitä, että hyötykasvien siemenet ovat 
vihdoinkin, ensimmäistä kertaa ikinä, järjestyksessä.
 

Ja kiitän siitä, että ne taas itivät, 

vaikka lämpötila meillä ei tähän aikaan vuodesta 

tosiaankaan ole se mitä ohjeissa sanotaan.

 

 Ja erityisesti kiitän 
pienistä suurista rakkauden teoista.
(Meidän keskimmäinen lapsi sai valita 
neuvolasta yhden tarran, ja valitsikin, 
mutta halusi tuoda sen pikkuveljelle, 
jotta tämä voisi laittaa sen omaan taideteokseensa 
ja ilahtuisi <3 <3 <3 )

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

Erikoista aikaa

Tänä keväänä olen monesti miettinyt kuinka erikoinen aika tämä onkaan. Tavallisesti minä tähän aikaan vuodesta pysyn visusti kotimökin sisäpuolella, ja poistun vain kun on pakko. En ole talvi-ihminen lainkaan, vaikka onhan talvi kaunis. Ja luntakin odotan, lasten vuoksi. Ja siksi ettei olisi niin pimeää. 

Tänä vuonna olen saanut iloita kevään merkeistä paljon aiemmin kuin ennen. Toissapäivänä löysin kevään riemukkaimman merkin, joka palautti mieleen tutun tunteen jo vuosien takaa.

Ja eilen. Eilen tein ihanan retken kevättä katsomaan. 

Menin lasten kanssa metsään ja nautin niin.

 

Kuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä *57-58

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä 

kuva57

Tänään kiitän kevään merkistä, joka on tuntunut joka vuosi yhtä riemastuttavalta, niin kauan kuin muistan(ja muistan saman tunteen jo ainakin 25 vuoden takaa).
Kuivaa asfalttia!

kuva58

Tänään kiitän
kolmesta pienestä kääpiöstä 
keväisessä metsässä <3

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

Kuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä *46-47

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä 

kuva 46

Tänään kiitän tauosta.

 
(Pääsimme mieheni kanssa KAHDESTAAN yön yli kestävälle reissulle. Viimeksi tällaista tapahtui vuosia sitten. Kuopuksemme oli ensimmäistä kertaa yökylässä ilman meitä, toki kaikki lapset olivat yhdessä.)

kuva 47


Tänään kiitän siitä että 
onnistuin talvettamaan ensimmäisen pelargonini!




Tämä on siis se josta kerroin viime keväänä *KLIK*. Pelargoni sai olla kesän ulkona ja viihtyi hyvin. Otin sen syksyllä sisään, laitoin ruukkuun, ja sen jälkeen se on ollut ikkunalla. Ikkuna on etelän suuntaan joten valoa on ollut aika paljon. Lämpötila ikkunalla oli kovien pakkasten aikaan lähellä nollaa, mutta nyt jo varmaan enemmän. Luin jostain että pelargoni alkaa keväällä kasvaa kun lämpötila on 15 astetta, mutta niin paljon ei ikkunalla varmasti vielä ole, vaikka huoneessa sen verran onkin. Ehkä se vain on keväästä yhtä mielissään kuin minäkin. Se on alkanut kasvattaa uusia lehtiä. Talven yli selvisi myös syksyllä kirppikseltä ostamani tuoksupelargonin taimi. Kaksi syksyllä saatua vaaleanpunaista pelargonia sen sijaan näyttää kuolleen. 

Nyt toivon että sattuisin törmäämään johonkin kilttiin mummoon tai mummomieliseen :) pelargonien ystävään jolta saisin keväämmällä uuden pelargonin pistokkaan kasvatettavaksi. Olisi erityisen ihana saada jotain vanhaa suomalaista tai karjalaista lajiketta. Myös tuoksupelargoneja haluaisin lisää, mutta en muista törmanneeni niihin missään kaupoissa kuten noihin tavallisempiin. Tai sitten en vain ole osannut katsoa.

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

Kuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä *45

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä, kuva 45.

Tänään kiitän siitä että

uutta jo versoo.

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

Kuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä *33

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä, kuva 33

Tänään kiitän 
uusista aluista.

Kuvassa apinanleipäpuun taimi :)

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

Kuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä *27

Valokuvaprojekti 365 KIITOS tästä päivästä, kuva 27

 

Tänään kiitän siitä, että päivä päivältä 

valo lisääntyy ja ollaan taas lähempänä kevättä. 

 

 

 

 

Valokuvaprojekti 365 on projekti ilon tuojaksi ja muistutukseksi siitä kuinka paljon on aihetta kiitokseen. Tavoitteeni on lisätä joka päivä 1 kuva kertomaan asiasta josta voin kiittää.

 

Kokeileva puutarha osa1 INKIVÄÄRI

Kun olin itse pieni eskarilainen, istutimme pikku purkkeihin appelsiinin siemeniä. En enää muista kuinka kauan kasvi pysyi hengissä mutta se todella alkoi kasvaa ja se oli valtavan kiva juttu. Innostus jäi, vaikka tuosta onkin jo yli 2 vuosikymmentä. Kun innostus syntyy lapsena, se voi kantaa koko elämän. Edelleen haluan kasvattaa osan omasta ruuastani, toivottavasti joskus niin ison osan että sillä on merkitystä jo terveyteen ja talouteenkin. Vielä niin ei ole, mutta jatkan, koska haluan näyttää lapsilleni mistä ruoka tulee. Ettei se tule vain itsestään tehtaan koneesta, vaan ehkä kovallakin vaivalla, ja esimerkiksi kasvimaalta tai kanalasta(omat maatiaiskanat ovatkin yksi vielä toteutumattomista haaveistani).

Puutarhajutut innostavat minua usein keväisin, vaikka sadonkorjuuaikaan asti innostus ei meinaakaan kestää. Kaikenlaiset erikoiset kokeilut ovat myös hauskoja, erityisesti jos ne on helppo toteuttaa. Lasten kanssa on jännä seurata, kasvaako mullasta mitään, ja jos kasvaa niin minkä näköistä. Esittelen muitakin kokeilujamme täällä kunhan vain ehdin. Nyt on vuorossa inkivääri.

Ostin ruokakaupasta pienen inkiväärin palasen, hinta peräti 5 senttiä :) Ei siis iso sijoitus vaikka kokeilu ei olisikaan onnistunut. Istutin inkivääripalan multaan, noin 5 cm syvyyteen ja pidin mullan kosteana ja ruukun vessan pyykkikorissa :D Pyykkikori ei tietenkään ole inkiväärin kasvuedellytys, se vain sattui olemaan ainoa paikka joka kylmän kevään aikan oli talossamme tasaisen lämmin, sillä sen lähellä sijaitsee talon ainoa kylmään aikaan jatkuvassa käytössä oleva lämpöpatteri. Muu talo on kylmään vuodenaikaan liian kylmä inkiväärin itämislämpötilaksi, joka googlettamisen tuloksena oli muistaakseni yli 20 astetta.

Ruukku oli korissa niin monta viikkoa (enemmän kuin 5) että luovuin jo toivosta ja olin varma inkiväärin kuolemasta. Mutta onneksi en viskannut multaa kompostiin, sillä parin päivän jlkeen toivon hukkumisesta mullasta työntyi vihreä alku. Nyt jäämme jännittämään kasvua. En edes tiedä miltä näyttää inkivääri, mutta täytyy ottaa selvää miten sitä hoidetaan jos tuo pikkuinen alku jatkaa hyvinvointiaan.

Meidänkin pihaan!

Tällä viikolla kevät tuli vihdoin meidänkin pihaan. Jostain syystä meidän pihassamme on aina lunta paljon kauemmin kuin ympäristössä. Onkohan maa niin savinen ja kylmä, en tiedä? Tai tiedän että on kyllä savinen, mutta onko se syy, vai tykkääkö talvi vain meistä niin kovasti :) Keskiviikkona pihassa oli vielä niin paljon lunta ettei kuopus päässyt liikkumaan kuin niissä kohdissa joissa oli kolattu. Hiekkalaatikkokin oli hautautunut niin, ettemme edes yrittäneet kaivaa sitä esiin. Silti jo lauantaina  bongasin jo ensimmäiset kukat ja perhoset. Kuopus aloitti innosta kiljuen hiekkalaatikkokauden. Kolmessa päivässä hanki oli tiessään. Mikä vauhti!

Joulufanin kevätherkku

Minä olen sellainen, joka kesät talvet kuolaa kaupassa valmispiparkakkuja. Olen rakastanut niitä lapsesta asti. Kun muut valittavat että kahvitarjoilun kylkiäisenä on tavallinen tusinapiparkakku, minä olen oikein tyytyväinen. Toinen johon katse aina kaupassa tarttuu, ovat torpparinleivät, tiedäthän, ne sellaiset valmispiparkakun väriset tai vähän tummemmat, pyöreät, ainakin 2 cm paksut leivonnaiset. Mutta jätän ne molemmat useimmiten hyllyyn. Piparkakut sen vuoksi ettei mieheni tykkää niistä torpparinleivät siksi että ne ovat  aika kalliita minun budjettiini. Mutta mitä keksinkään pari päivää sitten, (minä sokerilakkoinen!) torpparinleipiä voi tehdä itse :)

Vuodenvaihteen tienoilla pakastettu itsetehty piparkakkutaikina on tasaisin väliajoin suorastaan pyytänyt tulla käytetyksi ettei menisi hukkaan. Pakastan piparkakkutaikinan sellaisina 2-2,5 cm:n levyinä ja nyt vai annoin levyn sulaa, leikkasin neliöiksi ja paistoin 200 asteessa. Tänään kaupassa kurkistin torpparinlkeipien ainesosaluetteloa ja kyllä se vaikutti kovasti samannäköiseltä kuin piparkakkujen paketissakin.

Tässä vielä piparkakku/torpparinleipäreseptini:

250 g voita
1,5 dl tummaa siirappia
1,5-2 dl sokeria
4 tl kanelia
4 tl inkivääriä
2 tl jauhettua neilikkaa
2 tl kardemummaa
1 tl maustepippuria
2 kananmunaa
2 tl soodaa
9 dl jauhoa joista 4,5-7 dl on ruisjauhoja ja loput vehnäjauhoa

Kiehauta kattilassa voi, siirappi, sokeri ja mausteet. Anna jäähtyä niin, etteivät kananmunat kypsenny kun seuraavaksi vatkaat ne joukkoon. Sekoita lopuksi mukaan jauhot joihin sooda on sekoitettu. Jaa taikina heti kahden leivinpaperiarkin päälle ja kääri ne levymäisiksi paketeiksi. Anna maustua jääkaapissa vähintään seuraavaan päivään. Sen jäkeen voit pakastaa taikinan tai leipoa sen.

Muistikirjamaaliskuu 3: Kevätfiiliksiä

Muistikirjamaaliskuun 3.päivän aiheena on keväänodotusfiilikset. 

Useimmiten minut valtaa keväisin aivan järjetön hyötykasvienkasvatuskuume. Selailen siemenkuvastoja ja suunnittelen kasvimaata. Mutta nyt ei. Onhan se kuume koittanut nostaa vähän päätään mutta ei ole jatkunut kerrallaan päivää pidempään. Yhtään kasvatettavaa en ole tilannut. Saa nähdä tuleeko laitettua mitään kasvamaan. Tuloshan saattaa kuitenkin olla aivan sama kuin niinäkin vuosina kun jotain olen kasvattanut. Minulla kun into tuppaa loppumaan ennen sadonkorjuuaikaa ja silloinpa kasvatuksesta ei ole juuri hyötyä.

***

Ehkä tänä keväänä onkin aika 

toisenlaiselle kasvulle. 

Nyt kaipaisin ihan uutta kasvuvoimaa 

itselleni. 

Jos jotain saisikin tällä kertaa 

kasvaa omassa  

s y d ä m e s s ä n i

niiden ainaisten kesäpottujen sijaan.

***