söpönen koirapenaali :)

 Minulla oli lapsena pikkuinen ompelukone. Sellainen ihana sininen vanhanaikainen lastenkone, metallinen. Sillä pystyi ompelemaan vain suoraa ommelta, mutta voi miten nautin siitä että pystyin tekemään ihan itse! Minun ompelutyöni olivat hyvin yksinkertaisia, kuten kuminauhakujalla rypytetty barbin hame. Mutta kuitenkin ihan oikea esine, jota voi käyttää. Harmittaa ettei sitä konetta ole enää, nyt se olisi yhtä ihana aarre.

 

Tämä lapsena kokemani onnistumisen tunne mielessäni pyysimme tytölle toissa jouluna lasten pikkuista ompelukonetta lahjaksi, sillä tyttö oli nähnyt sellaisen jossakin lehdessä. Ja olihan kone söpö, ei siinä mitään, mutta eipä sillä kovin paljon voi ommella. Saumat purkaantuvat ja kunnollinen langan päättely ei onnistu. Muitakin harmillisia juttuja siinä ilmeni. Ja koneen käyttö onkin siksi jäänyt tosi vähälle.

Muutama päivä sitten tyttö oli menossa kaverinsa synttäreille ja kysyin, pitäisikö minun ommella lahjaan vielä lisäksi jotain pientä. Mutta tyttö sanoikin, että hän voisi ommella itse. Niin päätin, että nyt on oikea aika tutustua oikeaan ompelukoneeseen. Niin teimme ja katsokaa mitä ihanaa syntyi! 

 

Tyttö teki tuon lähes kokonaan itse. Ohjattuna toki, koska ompelukoneeseemme on tähän mennessä koskenut vain minä. Mutta silti. Ihana vuoritettu(!) koirapenaali. Minä ompelin vain ne kohdat joissa olin neuvonut väärin, ja sen vuoksi ompelu hiukan niissä kohdissa mutkistui. Ja nepparit puristin kiinni.

Ei pyytämällä, ei vaatimalla

Hääparille kortti jossa käännettävä ja haluttaessa myös irrotettava sydän. Sydämeen laitoin toiselle puolelle nimet sekä hääpäivän ja toiselle puolelle ihanan löytämäni elämänviisauden. Tästä tuli kortiksi aika suuri, sydämen koko oli muistaakseni noin 15 cm. Taakse tein vielä taskun jossa lahjakortti käytettäväksi vaikkapa Rakkauspeliin :) Tämä oli mielestäni onnistunut ja oli kiva antaa lahjaksi. Kuvat tässä vähän vääristävät mutta eipä se ole niin vakavaa.



Tuoreelle kätilölle

Viikonloppuna juhlittiin rakasta ystävääni joka valmistui kätilöksi. Halusin tehdä lahjan itse, nähdä vaivaa mieluummin kuin ostaa valmista aupasta. Kätilön ammatti on yksi eniten arvostamistani ammateista. Itsekin haaveilin siitä joskus mutta luovuin ajatuksesta koska tiesin ettei minusta olisi ollut lukemaan niin paljon ja vieläpä muistamaan lukemani.

Korttiin tulostin vanhan, 1920-luvulle asti käytössä olleen kätilövalan. Se löytyy Kätilöliiton sivuilta. Sivun alareunan mittanauha on washiteippiä.

Lahjaksi ompelin reilun kokoisen vetoketjupussukan. Kangas on paksuhkoa kierrätyskangasta. Valokuva löytyi netistä.

Pussukan kääntöpuolelle kirjoitin mielestäni olennaisimman osan tuosta vanhasta kätilövalasta vapaalla koneompelulla.  Kirjoittaminen koneella on hauskaa, mutta kirjontakehystä joutuu näin isossa työssä jatkuvasti siirtämään ja se on hiukan hankalaa. Kapeammalle alueelle tuleva teksti syntyisi varmaan nopeammin.

Ja ARVONNASTA... Arvonta-aika on päättynyt ja arvonta suoritetaan pian. Ilmoittelen sitten täällä :) Lukijaksi ei valitettavasti voinut liittyä arvonnan aikana, blogin asetuksissa(?) oli jotain häikkää. Jos en saa ongelmaa korjattua, niin pyytäisin että te jotka olette jo lukijoita, liittyisitte uudelleen lukijaksi sitten jos laitan tuon sivupalkin uudestaan. Jospa se sitten toimisi.

Arvonta :)

Lupaamani arvonnan aika on nyt :) Arvontaan voit osallistua muistakin blogeista tuttuun tapaan:
Arpoja saa neljällä eri tavalla. Voit valita niin monta kuin haluat, mutta muista kertoa kommentissasi monellako olet mukana ja millä tapaa arpasi ansaitsit. Anonyymit, jättäkää tunnistettava nimimerkki. Aikaa osallistua on 10.6.2012 saakka. Sen jälkeen sitten arvotaan. Voittajan julkistamisen jälkeen odottelen viikon verran ja arvon sitten uudelleen, mikäli voittaja ei ole ilmoittautunut.

Palkinnoksi voittaja voi valita vetoketjupussukan jossa on jokin näistä kuvista. Huomaa että kuva ei välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin näissä, sillä leikkaan kuvat käsityönä ja kankaan kuviointi on erilainen eri kohdissa. Tekstiksi pussukkaan voit valita kuvassa näkyvän tekstin tai jonkun muun haluamasi lyhyen tekstin (esim. oma nimesi) Voit tuplata voittomahdollisuutesi osallistumalla Minttumaan blogissa olevaan samanlaiseen arvontaan.

*Yhden arvan saat kommentoimalla tähän.
*Yhden arvan saat jakamalla linkin tähän postaukseen blogissasi(voit käyttää halutessasi kuvaa kissa-pussukasta).
*Yhden arvan saat jakamalla linkin tähän postaukseen facebookissa.
*Yhden arvan saat liittymällä tämän blogin lukijaksi(tai olemalla jo lukijana).

Ritarin viitta

Pieni ritarini täytti 4 vuotta. Sen kunniaksi oli pukeuduttava arvonsa mukaisesti, viittaan jonka rintapielessä on hopeisia ritarin urhoollisuusmerkkejä.

Tämän tekeminen oli taas niitä salama-ajatuksia. Löysimme pari viikkoa sitten tytn kanssa nappeja lajitellessamme hopean värisiä isoja kantanappeja hienoin kuvioin. Niistä tuli heti mieleen ritarin vaatteet. Sitten päivää ennen synttärijuhlia mietin mitä ritarin kamppeita meiltä löytyisi ja muistin napit. Ja toteutin ideani samantien. Kaivelin varastojani ja löysin samettimaista paksuhkoa kangasta. Olisikohan se jotain huonekalukangasta. Kaavaa en taaskaan käyttänyt, vaan leikkelin vähän improvisoiden. Ja hyvä tuli. Kangas oli suorakaiteen muotoinen ja pyöristin siitä alakulmat ja viistotin reunaa ihan vähän. Kaulus on kaksinkertainen, samoin nauhat. Viitan reunan huolittelin puuvillaisella kanttinauhalla, paitsi yläreunan jossa on päärme, ja kunniamerkit ompelin kiinni nauhoihin. Viitta kiinnittyy ritarin ylle näillä leveillä nauhoilla, jotka laitetaan rinnan yli ristiin ja solmitaan selän taakse viitan alle. Kankaan pinta on sellainen, että yksi tavallinen solmu riittää ja viitta pysyy pintanukan ansiosta hyvin päällä ilman sen kummempia kiinnityksiä mutta on myös helppo ja nopea avata. Miekan voi myös työntää nauhan alle ja se pysyy kätevästi ja hienon näköisesti mukana menossa. Tästä kuvasta vielä näkyy viitan muoto, jos innostut itsekin kokeilemaan:

Ritarin miekka, kypärä ja kilpi löytyivät paikallisesta kierrätyskeskuksesta ihan ilmaiseksi :)

Perushame

Perushame, jonka kangas(hieman joustava vakosametti) löytyi joskus kangaskaupan palalaarista. Kaavaa ei ollut. Leikkasin helmasta niin leveän kuin kangasta riitti ja kavensin tasaisesti ylöspäin. Yläreunassa on kolme muotolaskosta selän puolella ja sivussa on vetoketju. Samaan tyyliin ovat valmistuneet kaikki lempihameeni. Tässä linkissä on samanmallinen mutta pitkä hame, josta myöhemmin tuunasin odotusajaksi sopivan.

Taskua varten ei jäänyt kankaasta enää tarpeeksi isoa palaa. Niinpä ompelin yhteen pienempiä palasia ja tein sitten taskun niistä. Tästä tuli oikeastaan hauskempikin kuin vain yhdestä palasta tehty tasku. Napit ompelin vasta valmiiseen hameeseen. Tämä hame on ollut jo jonkin aikaa käytössä ja on hyväksi havaittu. Niin hyväksi, että sen halusin tännekin laittaa muistiin.

P.S. Tervetuloa lukijaksi Kaisli :)

Onni, ilo, ihanuus

Kissalaukun tein lahjaksi pienelle synttärisankarille. Omalle tytölle tein toisen melkein samanlaisen, eri nimellä vain tietysti :) Oranssi kangas on pellavaa, muut kierrätyspuuvillaa. Laukussa on nappikiinnitys isossa taskussa. Vihreä kangas on vetoketjullinen tasku.

Kantohihnan tekstinä on: onni, ilo, ihanuus, siunaus, sopu, salaisuus, ihanuus, into